PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS  

 OSAKASKUNTIEN   LUVANMYYNTIPISTEET  

 RAPUTALOUS  
Ajankohtaista  
Ravunsyönnin historiaa  
Täplärapu vai jokirapu  
Kurssit, kirjat  
Lauluja rapujuhliin  
Rapujuhlat  
Rapujen syönti  
Rapujen keitto-ohje  
Lainsäädäntö  
Ruokaravun hinnat  
Rapukauppiaita  


 TAMPEREEN  
KALAMARKKINAT  


PIRKANMAAN  
KALAPAIKAT  


KALAPASSI  

KUHAMAA-PROJEKTI  

SAALISPÄIVÄKIRJA  

 PIRKANMAAN   KALATALOUSKESKUS   etusivulle  

 
  


TÄPLÄ- VAI JOKIRAPU

Täpläravun ja ravun erot:

Täpläravulla on saksessa vaalea täplä. Ravulla täplää ei ole. Ravulla löytyy pieni terävä piikki keskikilven etuosan sivusta. Muita eroja:

Rapurutto:
- täplärapu kestää rapuruttoa.
- Rapu ei kestä rapuruttoa.
Sukukypsyys:
- Täplärapu saavuttaa sukukypsyyden 2-3 vuodessa.
- Ravulla kasvu vie kaksinkertaisen ajan.
- Täplärapu tuottaa myös enemmän mätiä ja poikasia kuin rapu.
Kuori:
- ravulla on pehmeämpi kuori.
- täplärapu muuttuu varsinkin vanhemmiten kovakuorisemmaksi.
Makuero:
- täpläravulla ja ravulle ei ole makueroa, ero on testattu sokkotestein.

Termistö:

Täplärapu (Pasifastacus leniusculus) on Pohjois-Amerikasta tuotu rapulaji joka on sopeutunut vesistöihimme. Pirkanmaalle ja Hämeeseen on muodostunut jo luontaisia kantoja täpläravusta, joten täplärapu on myös ns. "kotimainen rapu".

Rapu (Astacus astacus) eli jokirapu on kuulunut luontaiseen lajistoomme. Etelä-Suomi on sen luontainen levinneisyysalue. Istutuksin ravun levinneisyyttä laajennettu Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Täplärapu ja rapu ovat nykyisin kummatkin ns. "kotimaisia rapuja"

Täplärapujen istuttamista on ohjattu työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköiden toimesta. Maahamme on tehty "täplärapustrategia" jonka mukaan täplärapujen istutusalueet rajataan Etelä-Suomeen.


  AJANKOHTAISTA

 
      

Pirkanmaan kalatalouskeskus ry Viinikankatu 53, 33800 TAMPERE
puh. 050-5929255 e-mail: etunimi.sukunimi@ahven.net