----------------

Aiempien vuosien juttuja:

Rapusaaliit kasvussa, hinnat laskevat

Rapuistutukset ovat tuloksellisia
Pitkäjänteisellä istutustoiminnalla Pirkanmaan vesiin on luotu uudelleen pyyntivahvat täplä- ja jokirapukannat.  Kokonaissaalis Pirkanmaan alueella lienee noin 200 000 - 300 000 rapua joista valtaosa on täplärapuja.

TÄPLÄRAVUT TULEVAT - OLEMMEKO VALMIIT ?

Täplärapuistutukset ovat Pirkanmaalla onnistuneet. Kannat ovat paikoin runsaat ja on järkevää aloittaa pyynti niilläkin alueilla missä kannan on annettu rauhassa kasvaa. Täpläravun pyynti alkoi (vuonna 2003) monilla alueilla vuosikymmenten tauon jälkeen uudelleen. Ravustaa saa Pirkanmaalla mm. Pälkänevedellä, Mallasvedellä, Näsi- ja Pyhäjärvillä.
Rapulupia myy mm.
Nippon verkko (Hallituskatu 27),
Tampereen kaupunki
Rahatoimiston kassa sijaitsee osoitteessa Puutarhakatu 6 ja on avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.30-15.30). Lisäksi ravustuslupia myyvät myös osakaskunnat.

Täplärapuja tulee nyt pyytää
Täpläravun pyynnin tulee olla tehokasta. Täplärapukannan hoidon osalta on erinomaisen tärkeää tehokas pyynti. Mikäli pyynti on tehokasta kanta pysyy hallinnassa eikä siitä tule liian tiheää.  Ylitiheästä kannasta tulee ongelmia. Ravut joutuvat tällöin taistelemaan suojapaikoista, ravinnosta ja lisääntymisestä. Ne stressaantuvat ja altistuvat sairauksiin. Täpläravuista osa voi jopa kuolla rapuruttoon mikä ei normaalissa tilanteessa olisi mahdollista. Rapujen lisäksi myös verkkokalastajat stressaantuvat ylitiheästä rapukannasta. Täplärapuja kun alkaa esiintyä aina syvemmillä vesialueilla kun ravintoa ei riitä normaaleilla asuinalueilla. Verkoista saatu täplärapu ei ole halutuimpia saaliita. Täplärapukantaa ei saa pyytämällä pois. Osakaskuntien tulee nyt määrittää ravustuksen osalta miten suuri mertamäärä myydään ja millä hinnalla. Nyt on sadonkorjuun aika.

Rosmoja liikkeellä
Ravustuskauden ikäviä asioita ovat olleet eri tasoiset varkaudet. Sumpuista on varastettu rapuja ja mertoja on varastettu. Työ on ollut jossain määrin suunnitelmallista, koska jotkut varkaudet ovat olleet röyhkeitä ja pakokulkuvälineenä on käytetty mm. nopeakulkuista vesiskootteria. Ravustajien onkin syytä vahtia pyydyksiään tarkkaan ettei ulkopuoliset koe rehellisten ihmisten mertoja.

Pyhäjärven kannan luomiseen meni 10 vuotta Pyhäjärven (Tampereen kaupungin ja Metsä Serla Takon tehtaat) ja Näsijärven ( Metsä Serlan Lielahden tehtaat) velvoitevarat käytettiin vesioikeuden päätöksen mukaisesti kalanpoikasistutuksiin. Tulokset istutuksista olivat osin heikkoja suhteessa käytettyihin rahavaroihin.
Kalatalouskeskus teki 1990-luvun alussa muutosesityksen, jonka mukaan osa kalanpoikasvaroista siirrettäisiin täplärapuistutuksiin. Kalatalousviranomaisen hyväksyttyä esityksen ja alkoi laajamittainen rapuistutus. Työ on tuottanut hedelmää - rapukannat ovat hyvät erityisesti alueilla, joissa kyseiset velvoiteistutukset toteutettiin.

Rapuistutukset pitkäjänteistä toimintaa Uuden rapukannan luominen on pitkäjänteistä toimintaa. Veden laatu tulee olla hyvä. Rannoilta tulee löytyä ravuille tarvittavia suojapaikkoja. Ennen kaikkea täytyy löytyä pääomaa, jota investoidaan. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan. Aikaa kuluu 5-10 vuotta ennen kuin päästään käynnistämään laajamittainen ravustus. Ensimmäisen istukassukupolven tulee lisääntyä ja toisen sukupolven tulee muodostaa riittävän suuri kanta, jotta tulokset ovat parhaat mahdolliset. Jos istutusten jälkeen käynnistetään ravustus liian aikaisin kannan luominen saattaa epäonnistua ja rahat menevät hukkaan.

Istukasravuissa on tärkeää että naaraiden osuus on noin 75 % ja istutusveden lämpötila on yli +10 astetta.

Rapuistutusten tuotto moninkertainen kalaistutuksiin verrattuna
Pirkanmaalla rapuistutukset ovat antaneet hyvän tuloksen. Pelkistäen voisi todeta, että rapuistutukset ovat tuottaneet taloudellisesti moninkertaisen tuoton kalaistutuksiin verrattuna.

Pirkanmaan Kalatalouskeskus ry

Pekka Vuorinen toiminnanjohtaja