PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS
OSAKASKUNTIEN LUVANMYYNTIPISTEET
RAPUTALOUS
Ajankohtaista
Ravunsyönnin historiaa
Täplärapu vai jokirapu
Kurssit, kirjat
Lauluja rapujuhliin
Rapujuhlat
Rapujen syönti
Rapujen keitto-ohje
Lainsäädäntö
Ruokaravun hinnat
Rapukauppiaita
TAMPEREEN
KALAMARKKINAT
PIRKANMAAN KALAPAIKAT
KALAPASSI
KUHAMAA-PROJEKTI
SAALISPÄIVÄKIRJA
PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS
etusivulle
|
|
|
TÄPLÄ- VAI JOKIRAPU
Täpläravun ja ravun erot:
Täpläravulla on saksessa vaalea täplä. Ravulla täplää ei ole.
Ravulla löytyy pieni terävä
piikki keskikilven etuosan sivusta. Muita eroja:
Rapurutto:
- täplärapu kestää rapuruttoa.
- Rapu ei kestä rapuruttoa.
Sukukypsyys:
- Täplärapu saavuttaa sukukypsyyden 2-3 vuodessa.
- Ravulla kasvu vie kaksinkertaisen ajan.
- Täplärapu tuottaa myös enemmän mätiä ja poikasia kuin rapu.
Kuori:
- ravulla on pehmeämpi kuori.
- täplärapu muuttuu varsinkin vanhemmiten kovakuorisemmaksi.
Makuero:
- täpläravulla ja ravulle ei ole makueroa, ero on testattu sokkotestein.
Termistö:
Täplärapu (Pasifastacus leniusculus) on Pohjois-Amerikasta tuotu rapulaji joka on sopeutunut
vesistöihimme. Pirkanmaalle ja Hämeeseen on muodostunut jo luontaisia kantoja täpläravusta,
joten täplärapu on myös ns. "kotimainen rapu".
Rapu (Astacus astacus) eli jokirapu on kuulunut luontaiseen lajistoomme. Etelä-Suomi on
sen luontainen levinneisyysalue. Istutuksin ravun levinneisyyttä laajennettu Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Täplärapu ja rapu ovat nykyisin kummatkin ns. "kotimaisia rapuja"
Täplärapujen istuttamista on ohjattu työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksiköiden
toimesta. Maahamme on tehty "täplärapustrategia" jonka mukaan täplärapujen
istutusalueet rajataan Etelä-Suomeen.
|
|
AJANKOHTAISTA
|