| |

Kalastoa tuetaan syysistutuksilla

Kirjolohi on istutuslajina useissa virtavesikohteissa, kuten Kangasalan Kaivannossa.
Kirjolohi on istutuslajina useissa virtavesikohteissa, kuten Kangasalan Kaivannossa.

Syksyn kalaistutukset Pirkanmaan järviin ja virtavesikohteisiin ovat käynnissä. Suurin osa vuosittain istutettavista kaloista vapautetaan kohdevesistöihin syys-lokakuun aikana. Siika, järvitaimen, kuha ja kirjolohi ovat istutuslajeina. Alamittaisten tahallinen pyynti heikentää istutusten tuloksia.

Yleisin hoitolaji Pirkanmaalla on planktonsiika, jota istutetaan maakunnan päävesistöihin sekä moniin keskisuurin ja pieniin järviin. Siika on ollut aikoinaan yleinen luontainen laji mm. Näsijärven reitillä, mutta siikojen luonnollinen lisääntyminen on nykyään heikkoa. Siikasaaliit ovatkin pääasiassa riippuvaisia istutuksista.

Kuhaistutukset ovat merkittävästi vähentyneet viimeisen 10 vuoden kuluessa. Järvien kuhakannat ovat tällä hetkellä vahvoja. Tehokkaasti lisääntyvä kuha tuottaa runsaita vuosiluokkia pyynnin kohteeksi, joten tarpeita istutuksille ei hyvissä kuhavesissä ole. Useilla Pirkanmaan kalatalousalueilla kuhien istuttaminen päävesistöihin onkin käyttö- ja hoitosuunnitelmissa kokonaan kielletty.

Järvitaimenistutuksia tehdään syksyllä 3‒4-kesäisillä kaloilla isoihin järviin. Järvitaimenen kalastus ja saalisvarmuus perustuu yksinomaan säännöllisiin istutuksiin, koska luonnontuotanto on marginaalista ja kaikki luonnossa syntyneet rasvaevälliset taimenet ovat rauhoitettuja.

Rasvaeväleikatun järvitaimenen alamitta on 50 cm. Tätä pienemmät yksilöt pitää vapauttaa varovasti takaisin vesistöön kalaa varovasti käsitellen. Kalastajien tulee välttää alamittaisten kalojen kalastamista istutuspaikoilla, jotta kalat pääsisivät hyvävoimaisina ulappavesien kasvualueille saakka. 3-kesäisenä tai keväällä 3-vuotiaana istutettu taimen kasvaa 10‒15 cm kasvukaudessa ja saavuttaa helposti parissa vuodessa 2‒3 kilon painon.

Rikosilmoitus alamittaisen taimenen pyynnistä istutuspaikalta

Valitettavasti Tampereen alueella on esiintynyt tarkoituksellista alamittaisten istukkaiden pyyntiä istutusten jälkeen. Kalastusrikkomuksista rangaistaan ja alamittaisen järvitaimenen saaliiksi ottamisesta kalastajalle voidaan tuomita päiväsakkojen lisäksi menettämisseuraamus, joka on rasvaeväleikatun järvitaimenen osalta leveyspiirin 67° eteläpuolella 260 €/taimenyksilö. Rasvaevällisen rauhoitetun taimenen suojeluarvo on vastaavasti 2 440 €.

Kalastuksenvalvonnassa on jouduttu tekemään syksyn aikana jo yksi rikosilmoitus alamittaisen kalan pyynnistä. Valvontaa tullaan tekemään kalaistutusten jälkeen. Kalastajien tulee ymmärtää, että istutusten tarkoitus on parantaa kalakantoja ja tuottaa kalastajille hienoja kalastuselämyksiä. Kun vain lohikalaistukkaat saavat kasvaa ensin hyvän aikaa rauhassa istutusvesistössä.

Tampereen vesillä Pyhäjärvessä ja etenkin Näsijärvessä on runsaasti muikkua, joten taimenilla on hyvä ravintotilanne. Kalastajat ovat saaneet viime vuosina näiltä järviltä sekä silloin tällöin myös niiden välisestä Tammerkoskesta kunnollinen kokoisia, 3‒4-kiloisia tai jopa suurempia järvitaimenia.

Järvitaimenistutukset tuottavat leveäkylkisiä saaliskaloja.
Järvitaimenistutukset tuottavat leveäkylkisiä saaliskaloja.

Samankaltaiset artikkelit