Kuhatuotannon hyödyntäminen teemana Tampereen Kuhaseminaarissa
Tampereen Komediateatterin päänäyttämösalissa tiistaina 20.8.2024 pidettävässä valtakunnallisessa Kuhaseminaarissa esitellään monipuolisesti kuhaa ja kuhan kalastusta koskevaa uusinta tietoa eri puolilta Suomea ja naapurimaista.
Kuhakannat ovat olleet hyvässä tilassa viime vuosina, ja erityisesti järvialueella kuhasaaliit ovat olleet monin paikoin ennätystasolla. Monissa vesistöissä sekä Pirkanmaalla että muualla Suomessa kuha on selvästi merkittävin laji kalastuksen kannalta. Rannikolla kuhakantojen kehitys on taas ollut erilainen. Merialueen perinteisillä kuha-alueilla saalistaso on jäänyt viime vuosina selvästi pienemmäksi aiempiin vuosikymmeniin verrattuna.
Kuha on noussut muikun rinnalle kaupallisen kalastuksen rahallisesti merkittävimmäksi lajiksi sisävesillä. Selvästi suurimman osan järvien kuhasaaliista kalastavat kuitenkin vapaa-ajankalastajat. Näin kesäaikaan erityisen suosittua on kuhan vetouistelu ja jigikalastus. Kuhan vapakalastussesonki on nyt parhaimmillaan. Kuhien viehekalastus ja erityisesti isojen kuhien tavoittaminen on tehostunut viime vuosina kaikuluotaintekniikan kehittymisen myötä. Kaupallisessa kalastuksessa syksy, alkutalvi ja kevät ovat keskeisiä pyyntiajankohtia. Koko maan kuhasaaliin on arvioitu olleen viime vuosina noin 4‒5 miljoonaa kiloa vuositasolla.
Tietoa Ruotsin ja Peipsijärven kuhan kalastuksesta
Kuhaseminaarissa kuullaan myös mielenkiintoiset puheenvuorot Ruotsin vesistöjen kuhakantojen ja kuhan kalastuksen kehityksestä ja nykytilanteesta sekä Viron ja Venäjän rajalla sijaitsevan Euroopan 5. suurimman järven, Peipsijärven kuhakannan hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä seurantatutkimuksista. Seminaarin yhtenä tavoitteena on tuoda esille erilaisilta kuhavesiltä esimerkkejä ja kokemuksia, joita kalatalousalueet, vesialueiden omistajat ja muut tahot voivat hyödyntää suunnitellessaan paikallisia toimia kuhatuotannon järkevän hyödyntämisen toteuttamiseksi.
Kalastus, ravintotilanne ja ympäristöolosuhteet vaikuttavat merkittävästi kuhakantoihin. Kuhakantojen yhä vain vahvistuessa tarvitaan uutta tietoa mm. tiheistä kuhakannoista kalastuksen mitoittamiseksi ja tuotannon hyödyntämiseksi. Vahvan kuhakannan läsnäolo vesistössä voi vaikuttaa merkittävästi muiden lajien esiintymiseen ja myös itse kuhakantaan. Kuhalla on tunnetusti kannibalistinen ominaisuus, eli se syö tarvittaessa ahnaasti myös lajinsa edustajia säädellen tällä keinolla oman kantansa tulevia ikäluokkia.
Kuhakannat vaihtelevat luontaisesti riippuen lisääntymisen onnistumisesta. Eri vesistöissä kuhan kasvuympäristö, kuhakannan tiheys ja kasvunopeus vaihtelevat merkittävästi, joten tämän hetken kuhatilanne voi näyttäytyä paikoin hyvinkin erilaisena kuin jossakin toisessa vesistössä.
Hyvät tai heikot lisääntymiskesät näkyvät myöhemmin vesistöjen kuhasaaliissa ylä- tai alamäkinä kuhien kasvunopeudesta riippuen noin 5‒8 vuoden kuluttua. Tuolloin kuhat ovat saavuttaneet tyypillisen, noin kilon pyyntikoon. Vahvoista vuosiluokista kalastetaan kookkaita monikiloisia kuhia vielä vuosia tämän jälkeen. Tällä hetkellä monissa järvissä, kuten esimerkiksi Komediateatterin läheisyydessä liplattavassa Tampereen Näsijärvessä, on kalastuksen kohteena poikkeuksellisen runsaasti kookkaita, yli 3 kiloisia kuhia. Monissa vesissä tavataan selvästi suurempiakin kuhayksilöitä 2000‒2010-lukujen lämpimien ja suotuisten lisääntymiskesien ansiosta.
Kuhaseminaari 2024 kokoaa yhteen noin 100 kuhakantojen käyttöön ja hoitoon linkittyvän tahon edustajaa eri puolilta maata. Tilaisuuden järjestelyistä vastaa Pirkanmaan Kalatalouskeskus. Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa tapahtumaa kalastonhoitomaksuvaroista.
Lisätietoja: toiminnanjohtaja Ismo Kolari, Pirkanmaan Kalatalouskeskus, p. 050-5929259
Seminaarin nettisivu: https://kalatalo.fi/tapahtumat/kuhaseminaari-2024/
