Kokemäenjoelta Sargassomerelle

Kokemäenjoelta Sargassomerelle ‒ ankeriaille vaellusapua ylisiirroilla

Pirkanmaan Kalatalouskeskus on käynnistänyt kolmevuotisen Kokemäenjoelta Sargassomerelle -hankkeen, jossa tavoitteena on ankeriaan lisääntymisedellytysten parantaminen. Ankeriaita kalastetaan Kokemäenjoen vesistön järviltä ja siirretään joen alimman, Harjavallan voimalaitoksen alapuolelle, jolloin ne pääsevät aloittamaan vaelluksen kohti lisääntymisalueita.

Euroopan ankeriaan luonnonkanta on dramaattisesti pienentynyt, ja ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Nousun estyminen sisävesien kasvualueille ja kudulle lähtevien vaellusankeriaiden tuhoutuminen voimalaitosten turbiineissa ovat keskeisiä tekijöitä ankeriaan ahdinkoon. EU:n ankeriasdirektiivin ja parhaillaan päivitettävänä olevan Suomen kansallisen ankeriaanhoitosuunnitelman tavoitteena on vähentää ankeriaiden kuolleisuutta niin, että vähintään 40 prosenttia hopea-ankeriaista pääsee kutuvaellukselle.

Pirkanmaan ja Hämeen vedet Kokemäenjoen vesistöalueella ovat kuuluneet ennen joen patoamista ankeriaan keskeisimpiin esiintymisalueisiin Suomessa. Istutusten ansiosta ankeriaan pienimuotoinen kalastaminen on edelleen mahdollista alueella. Lisäksi alueelta pyrkii tällä hetkellä kohti merta tuhansia ankeriaita vuosittain, mutta niistä suurin osa menehtyy alasvaelluksellaan Kokemäenjoen vesivoimalaitoksissa.

Vaellusankeriaiden pyyntiä ja keräilyä tehdään vuosina 2025-2027 erityisesti Pyhäjärvellä ja Kulo-Rautavedellä, joiden kautta vesistöalueen järvillä kasvuvaiheensa viettäneet vaellusankeriaat kulkevat kohti merta. Lisäksi ankeriaita kalastetaan rysillä siirtoja varten ainakin Näsijärven reitiltä.

Kalatalouskeskus koordinoi ja toteuttaa toimenpiteet tiiviissä yhteistyössä paikallisten kalastajien ja vesialueiden omistajien kanssa kumppaneinaan Kokemäenjoen yläosan ja Pirkkalan kalatalousalueet. Yhteistyötä tehdään myös muiden ankeriaskannan hoitoon liittyvien tahojen kanssa.

Vaikka Suomi ei ole Euroopan ankeriaan pääesiintymisaluetta ja ankeriaiden istutusmäärä on ollut suhteellisen pieni, maamme vesistä vaellukselle pääsevillä yksilöillä voi olla oma merkityksensä ankeriaskannan elinvoimaisuuden kannalta. Järviemme hyvissä kasvuolosuhteissa ankeriaat kasvavat kookkaiksi, suurimmillaan yli neljäkiloisiksi yksilöiksi. Ankeriaista kehittyy pääasiallisesti lisääntymisen kannalta erityisen arvokkaita isoja naaraita, jotka ovat noin parinkymmenen järvivuoden jälkeen vaellukselle lähtiessään usein jo noin parin kilon koossa. Ankerias on pitkäikäinen kala, ja osa yksilöistä saavuttaa vaellusvaiheen vasta kymmenien elinvuosien jälkeen. Monilla Euroopan muilla ankeriasalueilla, joissa kalatiheydet ovat suurempia, valtaosa ankeriaista kehittyy pienikokoisiksi koiraiksi.

Ankeriashankkeen kustannusarvio on 71 359 €. Päärahoitus tulee Kuha-Suomen Kalaleaderin kautta Euroopan meri-, kalatalous-, ja vesiviljelyrahastolta (EMKVR). Omarahoituksesta vastaavat em. kalatalousalueet ja kalatalouskeskus.

Kuva: Vaellusankerias. Tapio Gustafsson, Kalatalouden Keskusliitto.